Sulbutiamiini – aine ja sen ominaisuudet

Viimeksi päivitetty: 9 heinäkuun, 2024

Sulbutiamiini on tiamiinin (B1-vitamiini) synteettinen johdannainen, joka kehitettiin Japanissa 1960-luvun puolivälissä.

Sulbutiamiini syntyi yhdistämällä kaksi tiamiinimolekyyliä disulfidisidoksen avulla. Tässä prosessissa molekyylille kehittyy lipotrooppisia ominaisuuksia, mikä lisää merkittävästi sen biologista käytettävyyttä. Muiden vastaavien aineiden joukosta sulbutiamiini erottuu edukseen kyvyllään toimittaa tiamiinia vaikeammin saavutettaviin kudoksiin sekä läpäistä veri-aivoeste.

Tiamiini on erittäin tärkeä aine elimistön yleisen terveyden kannalta. Se on yhteistekijä monissa entsymaattisissa reaktioissa, jotka ohjaavat aineenvaihduntaprosesseja. Tiamiini stimuloi aivoja ja vaikuttaa myönteisesti psykoemotionaaliseen olotilaan. Tiamiinia esiintyy suuria määriä elimistön elimissä, joille on ominaista nopea aineenvaihdunta, kuten sydämessä tai maksassa.

Sulbutiamiini ja muisti

Markkinoille tulonsa jälkeen sulbutiamiinista on tullut tunnettu sen nootrooppisista ominaisuuksista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tiamiinin puute ja siitä johtuva kognitiivisten toimintojen heikkeneminen ovat joidenkin hermoston rappeutumissairauksien (Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti) taustatekijöitä. Pitkäkestoinen sulbutiamiinin lisääminen lisää koliinin imeytymistä, jota hippokampus, pitkäaikaisen muistin luomisesta vastaava aivojen osa, käyttää. Tiamiini on myös tärkeä osatekijä oppimisessa tarvittavan välittäjäaineen asetyylikoliinin synteesissä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että sopivalla annoksella sulbutiamiinia on positiivinen vaikutus keskittymiseen, muistin rakentamiseen ja tiedonhakuun.

Sulbutiamiini väsymyksen hoitona

Tiamiinin puutteen lieviä oireita ovat väsymys, ärtyneisyys, mielialan aleneminen ja keskittymishäiriöt. Siksi sulbutiamiinia käytetään astenian, eli fyysisen tai henkisen väsymyksen, oireiden hoitoon. Tällaisissa vaivoissa sulbutiamiini toimii pääasiassa keskushermoston glutamatergisen ja dopaminergisen järjestelmien välittäjäaineena. Tämän seurauksena dopamiinin (D1) reseptorisidosten määrä kasvaa ja se vaikuttaa hermovälittäjäaineiden liikkeeseen, mikä parantaa reaktionopeutta, vireystilaa ja saattaa myös parantaa motivaatiota, mikä tekee sulbutiamiinista suositun lisäravinteen myös urheilijoiden keskuudessa.

Sulbutiamiini: hermostoa suojaavat ominaisuudet

Aivot käyttävät noin 20 prosenttia kaikesta ihmisen tarvitsemasta hapesta selviytyäkseen, ja ne ovat erityisen alttiina vapaille radikaaleille. Lähes 5 % aineenvaihduntareaktioissa käytettävästä hapesta muuttuu reaktiivisiin muotoihinsa. Vapaiden radikaalien liiallinen tuotanto, antioksidanttisten entsyymien alhaisempi aktiivisuus tai pelkistävien tekijöiden pienemmät pitoisuudet voivat johtaa aivojen hapetusstressiin.

Sulbutiamiinilla on hermoja suojaavia ominaisuuksia sen sisältämien tiolien ansiosta. Tiolien pitoisuuden on osoitettu olevan tärkeä solujen redoksiprosessien säätelijä, koska ne toimittavat suuria määriä antioksidantteja. On myös osoitettu, että tietyt tiolia sisältävät yhdisteet, kuten sulbutiamiini, lisäävät glutationin määrää, joka on tärkeä osa aivosolujen hapetusstressin ehkäisyä.

Sulbutiamiini – syöpää ehkäisevät ominaisuudet

Tiamiini tunnetaan myös mahdollisena kasvainten leviämisen estäjänä. Monet näytöt viittaavat siihen, että sulbutiamiinilla voi sen suuren biologisen hyötyosuuden ansiosta olla erityisen voimakas syöpää ehkäisevä vaikutus.


Literatura:

  1. Bernardo Starling-Soares, Pedro Carrera-Bastos, Lucien Bettendorff, ”Role of the Synthetic B1 Vitamin Sulbutiamine on Health”Journal of Nutrition and Metabolism, 2020
  2. Irena Bubko, Beata M. Gruber, Elżbieta L. Anuszewska, Rola tiaminy w chorobach
  3. Fabrice Trovero, MarcoGobbi, JeanneWeil-Fuggaza, ”Evidence for a modulatory effect of sulbutiamine on glutamatergic and dopaminergic cortical transmissions in the rat brain”, Neuroscience Letters
  4. Dmitriev, Gamidov, Permiakova, ”Clinical efficacy of the drug enerion in the treatment of patients with psychogenic (functional) erectile dysfunction”, Urologiia, 2005

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *